Viikko sitten pulpahti neljäkymmentä ikämittariin eli neljäskymmenesensimmäinen vuosi on minulle meneillään. Sen kunniaksi kävin tänään kuvaamassa kaupunginosan nro41 eli Suurmetsä. Ihan etymologisesti voisi ajatella, että kyseessä olisi suuri metsä tai alueella olleen joskus suuri metsä. Kotikonnuilla Päijät-Hämeessä harrastetaan samaa nimeämislogiikkaa vrt Vesijärvi. Mutta ei ei ei. Kyseessä on koilis-Helsingin helmi sisältäen tutumpia alueita kuten Puistola, Heikinlaakso, Tattarisuo, Alppikylä ja Jakomäki. Minun kuvausreittini kulki polkuja Puistola, Heikinlaakso ja Jakomäki, josta päästää postauksen lopussa siihen varsinaiseen etymologiseen alkupisteeseen.
Kuvauspäivä alkoi mainiosti. Vaimo herätti sanoilla; aurinko paistaa, pitäiskö lähteä kuvaamaan. Tosin aurinko vetäytyi paljasten täysin harmaan taivaan heti kohteeseen päästyäni. Vetelin sitten mustavalkoisen kuvasetin aiheesta suivaantuneena. Olen asunut yhden vähälumisen talven lähellä Puistolaa Tapulikaupungissa, mutta Puistolan puolella tuli käyskenneltyä melko vähän. Nyt harmaana marraskuun päivänä Puistolan vehreys jäi luonnollisesti vähäiseksi, mutta Puistola herätti hieman hämmennystä päässäni. Yleinen mielikuva Puistolasta voisi olla se, että siellä on mansardikattoisia hienoja puutaloja. Löytyihän niitä, mutta siellä on myös melkoinen ikäkerrostuma muutakin omakotitaloja ja rivitaloja. Eniten minua hämmästytti muutamat purkukuntoiset talot ja villiintyneet metsätontit. Tonttipulaisessa pääkaupungissa luulisin tällaisten olevan kovaa kauppatavaraa.
Heikinlaakso oli minulle entuudestaan tuttu läpiajokohteena ja liikenneympyrästä Vanhan-Porvoontien ja Heikinlaaksontien risteyksessä. Heikinlaakso on myös Puistolan peruspiirin osa-aluista pienin kattaen 1,18 neliökilometriä. Näin pieneen roiskaleeseen riittää siis näkymä mainitun liikenneympyrän suuntimista.
Sitten päästäänkin Jakomäkeen ja etymologiseen tulkintaan Suurmetsän nimestä. Datan tarjoaa Wikipedia: ” Suppeammassa merkityksessä Suurmetsäksi kutsutaan tietyissä yhteyksissä ainoastaan Huokotien pohjoispuolella olevaa kaupunginosaa eli Pohjois-Jakomäkeä, jonka läheisyydessä sijaitsee Vantaan Vaarala. Suurmetsää alettiin rakentaa 1970-luvulla, jolloin alueelle valmistui asunto-osakeyhtiöitä Mätästielle ja Kalteentielle. Alueen asukkaiden keskuudessa Suurmetsä on vakiintunut nimeksi asuinalueesta jo varhaisessa vaiheessa. Jakomäen kerrostalolähiöllä ja kaupungin vuokrataloilla oli 1970-luvulla huono maine, jonka vuoksi uudelle alueelle haluttiin etenkin asuntoilmoituksissa selkeästi Jakomäestä erottuva nimi, joka viitannee alueen metsäiseen ympäristöön tai karttojen virhetulkintaan siitä, että Suurmetsällä tarkoitettaisiin vain Huokotien pohjoispuolta.”
Voisi siis olettaa, että kyseessä olisi perus-Jakomäkeä parempi kohta asua. Haluan tässä kohtaa painottaa, että en tietääkseni koskaan aiemmin jalkautunut Jakomäkeen ja olen ainoastaan kuulupuheiden varassa alueen hurmaavuudesta. Jalkauduin Kalteentielle ja löysin Wikipediankin mainitsemat lähiöravintolat Pizza Veljet ja Baari Hideway. Hidewayn terassi oli marraskuussa kutsuva kuin väljähtänyt kalja. Kaikelle tosin on aikansa ja paikkansa. Pieni jaloittelu Suurmetsässä toi minut johtopäätökseen, että pysyttelen Huokontien pohjoispuolella.
Tämä huikea taustaselvittely paljasti myös virheen KST:n mittavassa #helsinki59-projektissa. Aiemmin kävimme Pertun kanssa kuvaamassa Malmin ja kuvasimme vahingossa myös Tattarisuon puolella vaikka se kuuluukin Suurmetsään. Vedämme häpeähatut päähämme ja skarppaamme viimeisten kahdeksan kaupunginosan kohdalla.
Vastaa